Ruutia ja rautaa -blogi

17.1.2017

   
   
   
   
   
   
 

 

 

 

Lapua Ballistics – Vieläkin tarkempaa ballistiikkaa

Keskiverto metsästäjä tuntee suhteellisen hyvin sen seikan että kiväärin luodilla on kaareva lentorata. Luodin putoamasta puhutaan paljon ja monen patruuna-askinkin kylkeen ovat nuo tärkeimmät senttimäärät kirjattu. Jos kohdistat 100 metriin niin 150 metrissä luodin putoama on sen ja sen verran ja edelleen. Kriittinen tieto, ehdottomasti.

Kaikki rihlatulla piipulla varustetun aseen omistajat tietävät myös sen, että luoti laitetaan rihlojen avulla pyörimään jotta se vakautuisi ilmassa paremmin. Rihlan nousun ja luodin painon keskinäiset vaikutukset ovatkin jo hienompaa matematiikkaa. 

Kolmas seikka joka kohdistuu luodin matkaan ilman halki on tietenkin tuuli. Moni meistä tietää että tuulella on jokin vaikutus mutta se, miten sen pitäisi vaikuttaa käytännön laukaisupäätökseen ei välttämättä olekaan enää niin selvää. Kaikkien metsästäjien olisi hyvä kuitenkin jollakin tasolla hahmottaa paljonko käyttämänsä patruunan sivupoikkeama on tietynlaisissa tuulissa. Linnustajat ja pienpetojen houkuttelupyytäjät varsinkin hyötyvät tästä tiedosta koska kohteessa osuma-alue on pieni, alle 10 cm ympyrä ja kohde usein yli 100 metrin päässä. 

Balliistiikkaohjelmat astuvat jo tässä kohtaa oivaksi apuvälineeksi. Jos astutaan syvemmälle pitkän matkan ammunnan maailmaan ja ryhdytään puhumaan yli 200 metrin ampumamatkoista olisi hyvä hahmottaa hieman enemmänkin asioita. 

Perinteisen ballistiikka-ajattelun haaste on ollut se että se keskittyy ns. Kolmiulotteiseen malliin. Siinä huomioidaan luodin liike kolmella akselilla, eli eteenpäin, korkeussuunnassa ja sivuttain. Etäisyyden eli maan vetovoiman ja tuulen vaikutukset luodin lentorataan tulevat tietenkin huomioitua näinkin.

Todellisuudessa luodin lentoon kohdistuu kuitenkin paljon enemmän aerodynamiikan lainalaisuuksia. Esimerkiksi luodin vakautumiseksi sille tarjottu pyörähdysliike alkaa tietyissä olosuhteissa vaikuttamaan luodin lentorataan. Sopivassa sivutuulessa luodin... niin, luotimainen muoto vaikuttaa siihen miten aerodynaamiset voimat muuttaa luodin lentorataa. Jos luodin massakeskipiste ei olekaan osunut valmistusvaiheessa täysin tasaisesti pituusakselin ympärille luotiin kohdistuu vielä enemmän poikkeavia voimia. Mukaan astuu myös luodin erisuuntaiset pyörähdysliikkeet. Esimerkiksi ilmanvastus saattaa ryhtyä painamaan luodin kärkeä sivuun luodin keskiakselin suuntaiselta lentoradalta. Samoin luotiin voi kohdistua nostavia tai laskevia aerodynaamisia voimia.

Tyypillisesti kaikki tämä voi aiheuttaa esimerkiksi sen, että lentorata lähtee kaareutumaan luodin pyörähdysliikkeen suuntaan. Luodin osumat voivat olla 200 metriin asti loogisesti putoavat, samalla pystyviivalla, mutta 300 metriin ammuttu luoti onkin jo selkeästi siirtynyt myös sivuttain jopa ilman tuulen vaikutusta. Lentorata ei siis enää olekaan loogisesti putoava tai suoraviivaisesti tuulen sivusuunnassa siirtämä. Luodin lennossa voi aiheuttaa vakautumishaasteita ja pyörähdysliikeen aiheuttamaa sivupoikkeamaa pidemmän matkan osumissa. 

Voit saada jo jotakin osviittaa näiden lainalaisuuksien vaikutuksesta katsomalla kiväärisi piippuun patruunapesän suunnasta. Kumman kätiset rihlat piipussa ovat, oikea- vai vasenkätiset? Eli kumpaan suuntaan rihlat lähtevät luotia pyöräyttämään, oikealle vai vasemmalle ? Samaan suuntaan lähtee nimittäin myös usein luoti “sortamaan”. 

Tarkempiakin menetelmiä tosin on. Kun puhutaan ampumamatkoista 300 metriä ja yli ryhtyy luodin lentoon vaikuttamaan siis koko ajan enemmän ja enemmän erilaisia aerodynamiikan lakeja. Näiden asioiden mittaamiseksi on vuosien varrella kehitetty paljon erilaisia ballistisia malleja. Suurin osa niistä pohjautuu tuohon “kolmiulotteiseen” malliin eli ns, 3 DOF-ajatukseen. 

Kaikkein kehittynein malli perustuu puolestaan 6 DOF, eli “kuusiulotteiseen” malliin. DOF, eli Degrees of Freedom, kertoo tärkeimmän. Kun 3 DOF olettaa että luodilla on suoraviivaisesti lentorataan vaikuttavia voimia, 6 DOF huomioi lentoratalaskennassa myös kaikki kolme luodin pyörähdysliikkeen suuntaa. 

6 DOF malli yhdistettynä Doppler-tutkalla mitattuun luodin lentoratatietoon on kaikkein tarkin tällä hetkellä olemassa oleva ballistinen malli. Tähän asti suurin haaste on ollut se, että laskenta on vaatinut niin paljon laskentatehoa ettei edes USA:n armeija ole pystynyt kenttäkelpoisia sovelluksia tuottamaan. Kännykässä ei vain ole riittävyt prosessoriteho. 

Lapua sai kuitenkin tämänkin asian ratkaistua ja toi viime vuoden puolella markkinoiden ensimmäisen 6 DOF-malliin pohjautuvan ballistiikkaohjelman kaikkien saataville.

Perustasollaan Lapua Ballistics palvelee normaalia metsästäjää edelleen samoin kuin edellinenkin versio. Nyt kaikki Lapuan patruunat päivittyvät sovellukseen heti kun ne markkinoille tulevat. Muiden valmistajien patruunat ja muiden valmistajien luoteihin pohjautuvat jälleenlatauksen tulokset saadaan tallennettua ohjelmaan yhtälailla kunhan pari perustietoa ovat tiedossa.

Lapuan tuotteiden käyttäjät pääsevät nauttimaan markkinoiden tarkimmista laskentaratkaisuista. Sovelluksessa on luonnollisesti ensimmäisenä toimenpiteenä omien ase/patruuna-yhdistelmien tietojen syöttäminen, yhtenä tärkeänä kohtana piipun rihlan nousu.

Sen lisäksi Lapua Ballisticsissa on mahdollisuus asettaa kaikki tärkeimmät asetukset juuri itselleen sopivin parametrein. Tärkeimmät mittayksiköt, liikkuvan kohteen nopeuskin neljästä eri vaihtoehdosta. Lämpötila-, paino- ja energiayksiköt, kiikarin naksujen säädöt, kaikki.

Tämän jälkeen itse ratkaisumallin laskemiseen on kehitetty myös uutta ja kosketusnäyttöön mukavasti sopivaa. Etäisyys, tuuli ja ampumakulma kun voidaan asettaa kätevästi kolmea asetuskiekkoa käyttämällä. Tuulen suunta puolestaan asetetaan innovatiivisesti “asetuskellon” kehältä.

Itse ratkaisu päivittyy välittömästi omaan ikkunaansa asetuskellon alle. Naksut korkeus- ja sivusuunnassa ovat heti selkeästi näkyvillä. Jos käyttää mil-dot-pohjaista ristikkoa voi alempaan ikkunaan vaihtaa kätevästi sivusuuntaan pyyhkäisemällä ristikkopohjaisen ehdotuksen. Jos siis olet asettanut oman ristikkosi oikein kyseiselle ase/patruuna-profiilille. Sovellus laskee kuitenkin tarkkaan mitä kohtaa mil-dot-ristikosta sinun pitää kyseiselle matkalle käyttää.

Alaikkunassa voi tarkastella ehdotusta kokonaisuudessaan 9 eri näkökulmasta. Yksi mielenkiintoisimmista on kolmiulotteinen avaruus jossa luodin lentorata hahmotetaan yhtä aikaa useammasta suunnasta. Kaksiulotteisen lentoratakuvaajan saa siis vaihdettua alakulman napista ensin yläpuolelta tarkasteltavaksi, sen jälkeen toisella klikkauksella kolmiulotteiseksi. Tällöin samassa kuvaajassa näkyvät sekä luodin putoama että tuulipoikkeama.

Toinen mielenkiintoinen, nimenomaan 6 DOF-mallin tarjoama erikoiskuvaaja on ns. vakausarvio. Tämä kuvaaja kannattaa klikata isommaksi alemman ikkunan tyhjää aluetta klikkaamalla, sillä sen jälkeen esiin pomppaa myös kolme eri alasvetovalikkoa, joihin voi valita eri ase/patruunaprofiilit vertailtaviksi. Tämä jos jokin on silmiä avaavaa tietoa. Kuvaaja näyttää pistein luodin arvioidun osumapisteen eri matkoilla, sen mukaan mitä ampumaetäisyydeksi on valittu. Jokaista 100 metriä edustaa oma pisteensä käyrällä. Tämä on juuri se kuvaaja joka avaa pyörähdysliikkeen vaikutusta luodin vakauteen ja siten niihin seikkoihin mitkä vaikuttavat esimerkiksi kasan kokoon eri matkoilla. Kuvaaja kertoo siis hienosti eri patruunoiden “kasapotentiaalin”.

Niin se vain taas käy että tarkempi tieto avaa taas silmät. Ja tämän tiedon tarjoaa Lapua Ballistics.