Ruutia ja rautaa -blogi

21.7.2016

   
   
 

 

 

Kaliiperiesittelyssä 7x64 Brenneke

Suurin osa meidänkin käyttämistä kiväärin kaliipereista on aikanaan syntynyt armeijoiden tarpeisiin, pääasiassa vieläpä USA:n armeijan käyttöön. Perinteinen .30-06 Springfield korvautui jossakin kohtaa .308 Winchesterillä koska haluttiin patruuna jota sotilas pystyisi kantamaan suuurempia määriä. Sama tapahtui kun siirryttiin vieläkin kompaktimmin kuskattavaan .223 Remingtoniin. Viime vuosina kovaa vauhtia yleistynyt 6,5x55 on myös suunnitteltu -Jo vuonna 1891- Ruotsin armeijan käyttäneen Mauser M/96:n kaiiperiksi. Kapteenismies Ole Krag vieläpä kehittåjänä. 

Tämä tarkoittaa myös sitä että kyseisten kaliiperien suunnittelun lähtökohdat ovat  hieman eronneet metsästyskäytön tarpeista. Pääpaino on ollut tuotannollisisssa syissä, kustannustehokkuudessa ja kuljetettavuudessa. Tokihan historia on opettanut että näiden kaliiperien adoptointi riistan ammuntaan on ollut ihan onnistunutta.

Suurimman osan keskieurooppalaisten kaliiperien kanssa tilanne on ollut hieman toinen. Vanha metsästyskulttuuri on nostanut esiin tarpeen suunnitella vartavasten metsästykseen optimoituja kaliipereja. Toki sotilaskaliiperejakin on käytetty mutta monissa tapauksissa, varsinkin siirtomaavaltioiden kohdalla, sotilaskaliiperit ovat voineet jopa olla kiellettyjä metsästyksessä.

Wilhelm Brenneke oli mies jolle tuli myös tarve suunnitella metsästyskaliiperi. Hän oli jo suunnitellut 8x64mm S kaliiperin mutta sen kaupallinen menestys ei ollut kovin suurta. Koska puolestaan 7x57 oli jo tuossa kohtaa suosittu, päätti Brenneke muokata myös isomman 8x64:n 7 mm luodille. Hän kun halusi kaliiperinsa kuitenkin menestyvän Eurooopan metsästysmailla. Tämä tapahtui jo vuonna 1917.

Tuossa luodin vaihdossa 7 mm läpimittaan piilee oikeastaan koko kaliiperin menestyksen salaisuus. Kyseinen läpimittaluokka mahdollistaa paljon asioita joita esimerkiksi raskaampia luoteja käyttävä 8 mm luokka ei pysty tarjoamaan. 

Ensinnäkin, 7 mm kaliiperit ovat yleensä erittäin tarkkoja. Luotien muoto ja pituus ovat yleensä ballistiikkaa ajatellen hyvin optimaalisia joten ne vakautuvat hyvin. Toisekseen 7 mm kaliiperit ovat erittäin suosittuja kun ammutaan isompaa riistaa pitkälle. Keski-Euroopan peltoaukeiden kaurisjahdit ja vuoristoseutujen saksanhirvi- ja gemssijahdit vaativat käytettävältä kaliiperilta jo vähän parempia ballistisia ominaisuuksia. Samoin USA:n vuoristojahdeissa yksi suosituin kaliiperi on edelleen 7 mm Rem. Mag.

Amerikkalaisissa magnumeissa on kuitenkin eräs hyvin amerikkalainen piirre joka ei aina ole kovin miellyttävä. Näihin 7 mm kaliipeihin on ladattu niin paljon ”magnumia” että ne ovat jo epämiellyttäviä ampua ilman vaimenninta.

7x64 kohdalla tilanne on kokonaan toinen. Sama piirre on itseasiassa aika monessa eurooppalaisessa perinteisessä metsästyskaliiperissa. Ne ovat suunniteltu aikana jolloin aseiden kestävyyteen piti vielä kiinnittää materiaalien ja rakenteiden takia huomiota. Lisäksi monista näistä kaliipereista on suunniteltu rinnakkain sekä taittuvapiippuisten aseiden laippakantapatruuna että pulttilukkoisten urakantainen patruuna. Tämä on asettanut omat vaatimuksensa hylsyn koolle ja muodolle jotta R-versioiden painetasot pysyisivät alhaalla. Mietitään esimerkiksi 7x57/7x57R, 7x64/7x65R ja 9,3x62/9,3x74R kaliiperipareja. Kaikki ne ovat tyypillisiä esimerkkejä tehoonsa nähden suhteellisen pehmeästi ammuttavista kaliipereista. Kyllä, jos laitat joulemielessä samantehoiset 9,3x62 ja .300 Win Mag rinnakkain on helppo sanoa kumpi on mukavampi ampua.

Onneksi metsästyspatruunan todellista tehoa ei kuitenkaan mitata jouleissa. Kuten jo kaliiperin valintaa koskevassa artikkelissa kirjoitettiin, tärkein ominaisuus on luodin käyttäytyminen maalissa. Siihenhän vaikuttaa luodin rakenteen lisäksi luodin poikkipinta-alan ja painon suhde, eli sectional density (SD). Nyt aiheena olevan 7x64:n kohdalla tähdet ovat tämänkin asian puolesta oikeassa asennossa. Yksi terminaaliballistiikan periaatehan on että kevyempi ja pienempihalkaisijainen luoti voi tunkeutua yhtä hyvin kuin isompikaliiperinen ja painavampi luoti. Riippuu paljon luodin rakenteesta ja avautumisesta toteutuuko tämä mutta  näin siis nyrkkisääntönä. Loppu onkin sitten kiinni vain luodin muodosta avautuneena, se kun ratkaisee haavakanavan lopullisen koon.

7 mm kaliipereissa on siis yleensä hyvä SD. Jos verrataan esimerkiksi 7 mm ja .7,62 mm (.30 cal) luoteja tarvitaan ensimmäisessä vain 9,7 gramman luoti jotta päästään samaan SD-lukuun (SD 270) kuin 7,62 mm 11,7 gramman luodilla. Tuo kyseinen suhdelukuhan on esimerkiksi legendaarisen amerikkalaisen asejournalistin Chuck Hawksin mukaan sopiva noin 200 kg hirvelle. Toki muistetaan edelleen että luodin todelliseen tunkeumaan vaikuttaa paljon luodin laajeneminen mutta ymmärrätte varmaan pointin?

Aina ei siis tarvitse käyttää painavinta luotia ja isointa kaliiperia päästäkseen samaan tehoon. Jos vertaamme vielä esimerkiksi 7x64:n 10,1 gramman luotia täytyy .30-06 tulpata jo yli 12 gramman luodilla jotta päästään samaan vaikutukseen maalin päässä. Vielä kun ajatellaan että laskennallisesti nämä kaksi kaliiperia ovat jouleissa mitattuna samantehoisia, voidaan miettiä mitä hyötyjä 7 mm kaliiperista on verrattuna 7,63 mm (.30 cal) kaliiperiin.

Esimerkkejä: 7x64 ampuu suorempaan. Siinä on pienempi rekyyli. Sen käyttämillä luodinpainoilla ja -tyypeillä voidaan hoitaa periaatteessa kaikki riistaeläinluokat välillä 1-3 paremmin kuin .30-06:ssa joka on puolestaan pienriistaa pitkälle ammuttaessa jo pieni kompromissi esimerkiksi tuulensiedon suhteen. Pienemmällä pinta-alalla varustettuun 7 mm luotiin tuuli kun vaikuttaa vähemmän koska siinä pystytään samaan tehoon päästäkseen käyttämään kevyempää luotia.

Itseasiassa 7x64 ei ole lentoratansa puolesta kovin kaukana jo mainitusta 7 mm Rem. Magista, Esimerkiksi 10,1 g luodeilla 7x64 putoama on 300 metrissä luokkaa 48 cm kun 7 mm rem Mag putoaa noin 42 cm. Kun verrataan lentoratoja 200 m kohdalla vastaavilla luodeille eroa on enää 2 cm. Ihan hyvin kun ajatellaan että lähtönopeuksissa on kuitenkin 50 m/s eroa.

Ei siis ihme että vuosikymmeniä Saksan serkkumme ovat hoitaneet kaiken ketusta villikarjuun 7x64 Brennekellä. Pelloilla, metsissä ja vuorilla. Varsinkin nyt kun Saksassa ollaan siirtymässä kokonaan lyijyttömiin luoteihin on huomio taas kääntynyt tähän klassikkoon. Siksi myös Lapua on nyt lähtenyt lataamaan Naturalista tähän hienoon klassikkokaliiperiin. Jos ajatellaan että nyt saatavilla oleva 10,1 grammainen Naturalis vastaa lyijyluodeissa noin 12 gramman luotia, ja otetaan huomioon 7 mm parempi SD voidaan sanoa että kyseinen lataus heti osumasta avautuvalla Naturaliksella pystyy hyvin hoitamaan meidänkin kaikki riistaeläimemme kauriista karjun kautta hirveen.

Näin ollen, jos etsit aitoa ja oikeaa allrounder-kaliiperia Euroopan jahteihin 7x64 on kenties kaikkein lähimpänä sitä. Vieläpä miellyttävästi ammuttavana.