Ruutia ja rautaa -blogi

28.7.2017

   
   
   
   
   
   
   
   
   
 

Uusi ase käyttöön AntiCopper Agent apuun

Tässä kohtaa vuotta moni metsästäjä on jo niin pitkällä valmisteluissaan että uusi ase on hankittuna. Kaapissa siis odottaa kivääri kauden alkua. Vielä pitäisi tietää miten se kannattaisi hoitaa jotta se pysyisi tarkkana vielä vuosienkin päästä?

Uuden aseen sisäänammunnasta puhutaan paljon. Sen merkityksestä vielä enemmän. Toiset ajattelevat että valmistusvaiheessa työstöprosessissa syntyneet jännitteet pitäisi purkaa ampumalla, jotta piippu kävisi paremmin. Toiset taas miettivät sisäänammunnassa muita seikkoja. Myyttejä on monenlaisia. Ammunnan lomassa jatkuvasti kylmän ja kuuman välillä vaihtelevaan teräspiippuun ei sisäänammunta kuitenkaan koskaan vaikuta jännitteiden puolesta merkittävästi.

Tärkein vaikutus sisäänammunnalla on piipun sisäpintojen hioutumiseen työstön jäljiltä. Oli piippu valmistettu sitten millä menetelmällä tahansa, jää sen rihloihin vielä hiuksen hienoja jäämiä, jotka saa poistettua oikealla sisäänammuntaprosessilla. Tarkkuuden säilyttämiseksi mikään hiontamenetelmä ei ole suositeltavaa, paras kun piippua hioo sille luonnollisimmalla menetelmällä eli luodin läpiampumisella. Kuten kaikki tietävät, piipun kuluminen kun on tarkkuuden pahin vihollinen.

Siksi moni ampuukin uuden piippunsa sisään melko yksinkertaisella kaavalla: 10 laukauksen välein piipun puhdistus esimerkiksi huopatulppia ja aseöljyä käyttäen, niin ettei tulppaan enää jää ruutijäämiä tai muuta vastaavaa. Tämä toistetaan joka 10 laukauksen jälkeen aika 100 laukaukseen asti, kunnes piipun voidaan todeta olevan sisäänammuttu riittävällä tasolla. Sen rihlanpohjan huokosiin on tarttunut tässä kohtaa riittävästi vaippaa jotta se pysyy helpommin puhtaana ja sen rihlan harjoista on hioutunut työstöjäljet pois sopivassa määrin. 

Kolmas asia jossa sisäänammunnasta voi olla hyötyä on piipun kuparoituminen. Sopivalla tacvalla sisäänammuttuun piippuun ei välttämättä jää niin helposti vaippaa rihloihin, ainakin kuparinpoistoa voi siirtää vähän eteenpäin. Luodin vaippamateriaalin kerääntyminen piipun rihloihin voi vaikuttaa esimerkiksi piipun sisämittaan ja sitä kautta tarkkuuteen. Kaliiperit käyttäytyvät eri tavalla, eikä selkeää ohjenuoraa voi antaa mutta voidaan kuitenkin sanoa että esimerkiksi enemmän radalla harjoitteleville kuparointi voi jossakin kohtaa näytellä melkoistakin roolia kasojen kasvamisessa. Pahimmillaan kuparointi voi levittää kasoja jopa 10 cm.

Kuparin poistosta keskustellaan paljon, ja moni jopa varoo sitä koska pelkää hiovansa piipusta tarkkuuden turhan aikaisin pois. Erilaisia kuparin poistoon tarkoitettuja menetelmiä on monenlaisia, osa kemiallisia ja osa mekaanisia.  

Nyt on keinovalikoimaan kuitenkin lisätty yksi ihan uudenlainen menetelmä. Vihtavuoren päässäkin piipun käyttöikään ja tarkkuuteen liittyviä asioita on mietitty paljon, ja niiden lopputuloksena syntynyt aivan erilainen tapa ajatella asiaa.

Kun kaikki muut menetelmät perustuvat ammunnan jälkeisiin vaiheisiin, Vihtavuoren AntiCopper Agent pyrkii vaikuttamaan asioihin juuri kuparoinnin syntyhetkessä. Ruudin joukkoon on lisätty lisäaine joka tutkitusti vähentää kuparoinnin tarkkuusvaikutuksia. AntiCopper Agentin avulla pyritään siis vähentämään kuparointia ja sitä kautta säilyttämään piipun käynnin johdonmukaisuus kauemmin. Tästä on hyötyä erityisesti silloin kun ammutaan pitkiä kisasarjoja. Toki asiasta hyötyy myös metsästäjä joka harjoittelee kesän aikana radalla vähintään 200-300 laukausta.

Vihtavuori AntiCopper Agent löytyy nyt siis kaikista Vihtavuoren savuttomista ruudeista, mutta lisäksi myös Lapuan patruunat ladataan tätä nykyä vastaavalla ruudilla. Näin siis voidaan jälleen todeta että laatupatruunan käyttäminen on parasta aseellesi.